Keskiviikko 11.4.2012 – Karin synttärit
DD juhlii tänään, Kari Sirénin syntymäpäivien merkeissä. Taivaalla on paksuhko ja harmaa pilvikerros ja tuulee kohtalaisesti. Mutta täällähän on totuttu siihen ettei se tarkoita mitään, hinaukset todennäköisesti aloitetaan joka tapauksessa. Vladimir kertoi briefingissä ettei tänään ole tulossa nostoja, mutta tuulen vuoksi voisi olla mahdollista lentää rinnetuulessa. Sään ja ilmatilarajoitusten vuoksi tehtävät on aikamoista siksakkia ja 15m luokka sekä kaksipaikkaiset lentävät saman tehtävän.
Vladimir kertoi myös että matkalla todennäköisesti tulee olemaan ruuhkaa koska “vuoristo” on sinänsä pieni ja koneita paljon. Lisäksi tämän päivän päätarkoitus ei ole itse voitto, sillä tehtävästä tulevat pisteet ovat joka tapauksessa pienet lyhyen tehtävän vuoksi. Eli vaikka häviäisi tai voittaisi, syntyvät piste-erot on pienet. No mitä iloa tästä sitten on? Se, että kisa vaatii neljä lennettyä kisapäivää jotta siitä tulee virallinen kisa.
Hinaukset aloitettiin loppujen lopuksi siten, että kerholuokka hinattiin 12.45 ja 15m luokka klo 13.00 jos näyttää siltä että koneet pysyvät taivaalla. Hinauksia jatkettiin sitten saman tien ja gridissä ihailtiin kentän päälle muodostuvia aaltopilviä.
Avoin luokka lähti taas omalta paikaltaan eli viimeisenä, ja kun Marita oli auttanut RA:n lähtemään, osa avustajajoukkoa parkkeerasi terassille ja alkoi nauttia lämpenevästä ilmasta ja lakisääteisistä – koska niitä ei vielä ole juotu tällä viikolla ennen kuin pilotit on tulleet perille.
Samalla myös radiosta pulinajaksolta kuului Ilkan kommentti ”täällähän on koko kisa-ajan paras keli”. Tapion lähtiessä reitille Suksi tiedusteli onko siihen jokin meteorologinen syy että kannattaa lähteä nyt. Aikamme istuskeltuamme taskussa pirahti puhelin soimaan – Kari soittaa. Aina pikkuisen kylmää jos Kari soittaa ennen maaliintuloa, koska ensimmäisenä tulee mieleen onko turbo pettänyt ja pojat on jossain pellossa. Tällä kertaa pojat oli tulleet hipihiljaa maahan ja ilmoittivat olevansa putkella. Koneen peittely meni vähän eri rutiinilla, sillä pojat oli laskun jälkeen maakiidon aikana osuneet kaivon kanteen(!) ja kannuspyörähän siinä meni. Eipä auttanut muu kuin käydä Pentin mittavilla huoltovarastoilla ja pistää pyörä vaihtoon.
Päivän sää oli hieman outo, välillä kentällä meinasi jäätyä ja välillä teki mieli heittää pari vaatekerrosta pois. Lentokelikään ei ollut ihan niin helppoa kuin mitä Ilkka huuteli radiossa. 007:n radiokommenteista kuultiin kuinka tulivat välillä kentän päälle ihmettelemään josko sää paranisi. Päivävoittohan siitä tuli Ilkalle. Hieno juttu!
Kuppilan terassilta jouduttiin siirtymään sisälle vilun iskiessä, todettiin että jokin mössö hiipii taivaanrannasta meidän päälle ja viilentää ilmaa. Illalla skoolattiin Karin ja KA-porukan kanssa U Krbassa paikallisella kuivalla kuohuviinillä. Nam.
