Perjantai 13.4.2012 – vihdoin kumpaisia ja lämmintä

Aamu alkoi puolikuun ihastelulla klo 4.21. Silloin taivas oli vielä täysin kirkas (tähtitaivas). Tunnin päästä kun aurinko alkoi nousta, horisontista paljastui pilvilautta ja pelloille alkoi nousta sankkaa sumua.

Aamiaisella Harri ja Tapio keskusteli säästä, ja saattaa olla että keli kehittyy yli ja alkaa kuuroilla. Toteamus antoi piloteille taas aihetta spekulointiin kannattaako reitille lähteä heti lähtölinjan avauduttua vai ei. Tällä viikolla yleensä on kannattanut, ilmeisesti.

Otin avustushommista vapaata nyt kun Ilpo ja Jouni tulivat paikalle ja jäin lepäilemään huoneeseen – ja keskustelemaan vatsan kanssa.

Kisapäivä alkoi normaalisti, eli briefing oli klo 10.00. Tehtäväksi annettiin lyhyet aluetehtävät ja hinausten oli määrä alkaa klo 11.30. Niitä siirrettiin klo 12:een. Lähtölinjojen avautumisen jälkeen ilma oli lämmin, aurinko paistoi yläpilven takaa, joka oli niin ohut että taivaalle muodostui perinteisiä kumpiaisia. Tulin kentälle Jere Knuuttilan kyydissä, ja suomalaiset alkoivat tulla perille juuri lounastelun jälkeen. Jere ei tullut osaksi Suomi-tiimiä, vaan asuu perheineen Bratislavassa ja kävi nuorimmaisensa kanssa (Pilvi, 2v.) viettämässä rentoa purjelentopäivää. Saa nähdä saako Nitran ilmailukerho vahvistusta suomalaisesta pilotista.

Kisasivuilla oli hehkutettu kuinka sää on parempi kuin mitä uskottiin ja intoiltiin siitä kuinka piloteilla mahtaa olla reitillä kivaa. Ja kuulemma siellä olikin, parasta keliä koko viikolla.

Kaksipaikkaisluokan tuloksissa on harmittavasti yksi tanskalainen kärkisijoilla, ja Harri ja Ilkka heti toisena ja kolmantena. Aika hienosti on mennyt huolimatta omituisista säistä. Ainiin, tämähän on ollut ihan normaalia Nitra-säätä, se pitäisi jo yrittää muistaa.

Lauantain sää on vähän arvoitus vielä, mutta vallalla on ajatus että aurinko ei pääse paistamaan pilvikaton takaa, ja jossain vaiheessa alkaa sataa vettä. Sehän tarkoittaa sitä että päättäjäiset päästään aloittamaan ajoissa. Tänään nähtiin jo se paljon puhuttu kokki. Täällähän on tapana että päättäjäisissä tarjotaan tulista ja vähemmän tulista gulassia. Se tehdään kuppilan takana soppatykissä (savun ympäröimänä). Kokki aloittaa puuhansa perinteisesti jo perjantaina, nimittäin silloin aloitetaan marinointi, siis kokin marinointi. Marinointi olikin hyvässä vauhdissa tänään iltapäivällä kun kokki nähtiin seisoskelemassa kuppilassa esiliina päällä, onnellinen ilme kasvoilla ja kädessä iso tuoppi joka näytti vaalealta valkoviiniltä, tai martinilta tai Becherovkalta.

Illalla osa porukasta jäi U Krbaan (ne jotka sai pöydän), omalta osalta ilta päättyi aikaisin kanakeiton jälkeen. Jalla pysyi poissa onneksi, toivottavasti ei tule mitään muutakaan krenaa. Ei edes niitä haamusärkyjä, joista vitsailtiin Markun ja Karin kanssa. Ollaan kuitenkin liikuttu koko viikko samalla autolla ja syöty yhdessä, ja todettiin että meillä alkaa siksi olla samat bakteerit ja esim. jäätelöä voi hyvin syödä samalla lusikalla. Haamusärkyanekdoottia en nyt kehtaa kirjoittaa tähän, mutta hihiteltiin sille kuitenkin pizzalla eilen.