Keskiviikko 8.8.2012 – rutiineja ja Jack’s Steak House
Aamulla päätin etten jaksa lähteä koneparkkiin ihmettelemään, ja pojat pudotti minut Walmartin lähelle shoppailemaan sen sijaan. Ei siellä mitään ostostaivasta ollut, muutama kauppa kuitenkin. Yksi paita jäi mieleen, mutta se harmittavasti oli vielä kiinni olevan kaupan ikkunassa. Sinne se sitten loppujen lopuksi jäi, sovittamatta, hipelöimättä, hintakin jäi salaisuudeksi.
Tytöt ainakin tietävät että jos löytää jonkun kivan tuotteen ulkomailta, sitä sitten ostetaan matkoilta lisää aina kun voidaan – tai jopa ostetaan muutama varastoon. Yritin etsiä tiettyjä tuotemerkkejä, jotka olisi itsestäänselvyyksiä Euroopassa, mutta hämmästyin suuresti kun huomasin ettei mitään niistä merkeistä ole löydettävissä Uvaldesta. Ostoksiin kului $8 ja sain hienot koon 8 valkoiset shortsit!
Kymmenen aikaan pojat tuli noutamaan briefingiin ja niin taas yksi päivä kisakentällä alkoi.
Tästä päivästä eteenpäin päivät jotenkin sulautui toisiinsa, ja päivän rutiinit oli:
herätys, aamupalaa
briefing klo 10.15
kaupassa käynti tai yleistä hengailua
grid ja hinaukset noin klo 12.00 lähtien
välipalaa, ja se lakisääteinen…
uima-altaalla
laskeutumiset, hengailua koneparkissa
syömään
jne.
Briefingin jälkeen oli siis vuorossa hengailua, kävin vaihtamassa uudet shortsit jalkaan. Gridissä taas opin uutta. Nimittäin tällä kertaa jalassa oli vain ohutpohjaiset valkoiset lipokkaat ja asfaltin kuumuus tunki välittömästi pohjien läpi jalkapohjiin. Piti sitten pysytellä joko pois asfaltilta tai valkoisilla kiitotiemaalauksilla. Loppuviikkoa kohden päivälämpötilat vain nousi, ja hinausten aikaan asteet alkoi jo hipoa helposti +40 C. Eli olo alkoi olla aina vaan tukalampi ja aloin etsiytyä varjoon ja ilmastoituun tilaan aina kun voin. Juomana ei enää ollut hyvä pitää pelkkää vettä, vaan ostettiin ”rehydrate”-juomajauhetta jota sekoitettiin aina vesipulloon. Ehkä näin sitten saatiin palautettua hikoilun myötä menetetyt kivennäisaineet, mene ja tiedä. Parempi olo juomasta kuitenkin tuli kuin pelkästä vedestä.
Uima-altaalla likoilun jälkeen pojat lähti taas auttamaan Suomen joukkuetta parkkeeraamaan koneita. Itse voipuneena lämpötilasta painuin kirjan ja Willen iPadin kanssa isoon telttaan. Satuin paikalle juuri sopivasti Happy Hourin aikaan => kaikki juomat taalan halvemmalla. Hih! Ja kaiken lisäksi baarissa oli kyltti jossa mainostivat että heillä on nyt viiniä. Eipä sitä sitten muuta voinut kuin asettua lämpöiseen tuuleen, varjoon, kylmää valkoviiniä lasissa. Siinä kelpasi istuskella ja opetella iPadin saloja. Sen verran opin että tämänkin reissun olisin voinut hyvin tehdä pelkän iPadin kanssa, sen sijaan että raahasin mukana painavaa kannettavaa. Päivän aikana ei kuitenkaan tullut kuin kurkattua facebookia ja ehkä sähköposteja, ja nekin pienet nettisivusäädöt jotka tein, olisin varmasti tehnyt iPadillakin. Täytyy vissiin kirjoittaa joulupukille jos se toisi usean paksun paketin sijaan yhden ja littanan paketin :-)
Kun pojat tuli takaisin teltalle, olin juuri testaamassa vessakonttia. Kyse ei ole siitä että vessassa käynti olisi kirjoittamisen arvoinen juttu. Vaan kyse on siitä, että nyt vasta tajusin että siellä on hyvä ilmastointi ja siellä voi päivän aikana käydä viilentymässä. Tätä olisi pitänyt käyttää hyväksi jo aikaisemmin, nimittäin aloin huomata että kroppa ei enää nauti lämmöstä niin paljoa kuin aluksi, vaan sen sijaan alkaa pistää hanttiin. Ehkä en muistanut juoda riittävästi – sitä vettä siis.
Illalla päätettiin testata jotain muuta kuin Applebee’siä, ja päädyttiin rohkeasti Jack’s Steak houseen. Siinä sitten istuttiin kolmestaan, ja koko Suomi-tiimi hiipi meidän selän taakse, ilman sopimuksia, ilman ennakkovaroitusta. Hetken hämmästelyn jälkeen yhdistettiin pöydät ja näin saatiin nautiskella illallista isossa porukassa. Pihvi oli kyllä loistava, mutta aivan liian suuri. Sanoisin että paras ruoka tähän mennessä koko reissulla.
